Kormu Run

Kormu Run - kauden eka lappujuoksu

Kormu sijaitsee Lopella noin seitsemän kilometriä Riihimäeltä länteen. Runissa matkoina olivat reilu kymppi 10,6km ja puolimaraton eli 21,1 km.  Lisäksi oli kävely ja lasten juoksuja.

Olin vähän epävarma ennen kisaa, että osallistuisinko Kormu Runin kympille tänä vuonna. Kalenterissa oli samaan aikaan koko lauantai varattu opiskelulle.  Kisa-aattona tein päätöksen osallistua juoksuun. Olin jo koko perjantain istuskellut opiskelun merkeissä niin päätin, että yksi päivä sai riittää tällä kertaa.  Opiskelu ei saa haitata harrastuksia.  Istuminen tappaa, juoksu ei.   Juoksu on kivempaa kuin maapolitikan luento. Päätös oli oikea.

Vauhtien hakua ensimmäisillä kilometreillä.  Kuva: Hanna Karjalainen

Kormu Run oli tuttu kisa minulle ennestään, kun juoksin siellä viime vuonna.  Pidin silloin kilpailusta ja päätin, että osallistun vuoden päästä uudelleen.  Viime vuonna olin miesten yleisessä sarjassa (10,6km) kolmantena.  Samalla pääsin ensimmäistä kertaa palkintopallille, joten kilpailu oli minulle ikimuistoinen.  Erityisesti pidin maalaistunnelmasta, kun olen itse kotoisin samantyyliseltä paikkakunnalta.

Ennen lähtöä

Aurinko paistaa ja lämmittää mukavasti.  Porukkaa on paljon, josta suurin osa lämmittelee Lovolin järjestämässä jumpassa.  Jätän väliin jumpat, kun olen muutenkin niin kankea.  Teen yksin alkuverkkaa lähistöllä ja huomaan, että sykkeet ovat jo nousseet jännityksestä.

Juoksu

Porukkaa on tänä vuonna paljon.  Menen ensimmäiseen riviin, jotta vältän turhan ohittelun alussa. Lähtölaukaus pamahtaa ja juoksijat kirmaavat sähköauton perään.  Yli-innokkaat säntäävät edelleni vaikka vauhti on reilut 3:30min/km.  Hetken päästä tilanne korjaantuu ja huomaan, että edelläni on enää oman sarjan kolme parasta sekä puolimaratonin tuleva voittaja.   Tajuan samalla, että viime vuoden palkintopallisijoitus taisi karata.

Kuusi ensimmäistä kilometriä juoksin reippaasti, vauhdit 3:41, 3:45, 3:53, 3:47, 3:55 ja 3:57 min/km. Seitsemännellä kilometrillä yksinjuoksu alkoi jo maistumaan vähän puulle ja kilometrivauhdit alkoivat hiljentymään: 4:00, 4:02, 4:03, 4:02.  Jotkut valittivat isoja kiviä tiellä, ehkä ne hidastivat jonkin verran, mutta minua eivät paljonkaan haitanneet.  Tiellä oli myös hevosen paskaa eli kunnon maalaispinnoitetta.  Kivaa vaihtelua asfalttiin.  Lopussa puolimaratonin toinen saavuttaa minua, mutta pysyy takana.  Sama juoksija oli viime vuonna edelläni ensimmäisellä kierroksellaan. Tänä vuonna tilanne toisinpäin. Kympin väliaika on noin 39 minuuttia ja loput 600 metriä on raskasta, mutta jaksan kun maali häämöttää.

Miesten 10,6km nopeimmat:  2. Kari Ranta 1. Pasi Silvennoinen 3. Marko Savolainen

Selitykset

Virallinen loppuaika oli 42:03, paransin n. 40 sekuntia viime vuoden ajasta, mikä on mielestäni hyvä parannus.  Tänä vuonna olen panostanut paljon vauhtikestävyyteen ja maksimimätöt ovat jääneet vähille.  Sykealueista 38 prosenttia oli vauhtikestävyyttä ja loput maksimikestävyyttä.  Ehkä en ihan kaikkea saanut koneesta irti.   Ennen Kormu Runia minulla oli tälle viikolle jo takana 80 kilometriä juoksua, sisältäen keskiviikon vauhtikestävyyspuolimaratonin.

Juoksu- ja sometuttuja oli taas kiva nähdä.  Osan näin ensimmäistä kertaa.

Kormu Runista jäi taas tosi mukava maku ja ensi vuonna olen taas varmasti mukana. Kiitos järjestäjille hienosta tapahtumasta, jossa on aina kiva juosta. :)

Juoksuanalyysi

Koe uudelleen
Tietoa Kormu Runista