Helsinki City Runista on muodostunut minulle jokavuotinen kevätperinne. Siellä juoksin ensimmäisen puolimaratonin kahteen tuntiin vuonna 2012. Nyt juoksin neljättä kertaa putkeen ja toista kertaa alle 1:30. HCR taitaa olla Suomen suurin juoksutapahtuma ja siellä ei koskaan tarvitse juosta yksin. Peesiapua löytyy ja ohitella saa niin paljon, kuin kunto kestää.
 |
| Hetki ennen kuuman ryhmän lähtöä. Sopivan viileä sää. |
Vaikka reitti ei ole tasaisin, olen tapahtumassa juossut aina uuden ennätyksen. Kolme edelliskertaa olen parantanut ennätystä kymmenellä minuutilla per vuosi. Nyt paransin ennätystä minuutilla.
Tämän vuoden aika oli 1:27:36, johon olen tyytyväinen. Tarkoitus oli juosta maltilla ja pitää sykkeet aisoissa, koska Tukholman maratoniin oli tasan kaksi viikkoa. Viiteentoista kilometriin saakka juoksin rentoa vauhtikestävyysjuoksua, jonka jälkeen loput meni maksimikestävyysalueella. Juoksun keskisyke oli 173, kun anaerobinenkynnys on 178. Kova loppukiristyskään ei tuntunut pahalta, kun Olympiastadionin maalissa sain huippusykkeeksi 187!
Loppuen lopuksi HCR oli hyvä harjoitus, mutta tänä vuonna se oli liian lähellä Tukholmaa, jotta olisin juossut sen täysillä. Riittääpähän parannettavaa ensi vuodeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti