Berliinin maraton kuvina

Berliinin maraton 2015

Maraton on kasa erilaisia tunteina. Alussa intoa täynnä, siistiä!  Puolessa välissä vielä mukavaa ja vauhdikasta, meneepäs hyvin. Kolmen kympin kohdilla jalat väsyvät ja ahdistus hiipii esille.  35 km kohdilla epätoivo, mitä teen täällä?  Maalissa, ohi on. Helpottunut voittajaolo ja olut maistuu. Koska uudestaan?  Alla eri tunteita kuvina.

Berliinin maraton

Berliinin maraton 27.9.2015

Aamu

Nukuin maratonia edeltävän yön  levottomasti. Murehdin unissani kestääkö vatsa, kun viime puolikkaalla oli ollut ongelmia sen kanssa.  Jätin hotellin aamupalan väliin, kun en viitsinyt maksaa viittätoista euroa nopeasta ja kevyestä aamupalasta.  Sen sijaan söin hotellihuoneessa puolikkaan kolmioleivän ja kolme banaania.  Ne huuhtelin alas urheilujuomalla ja kokiksella.  Niistä sain riittävästi potkua. Muutenkin hotellin aikatauluissa olisi hiomista, kun aamupalan piti alkaa vasta klo 7:00, mikä oli vähän turhan myöhään, jos maraton olisi yhdeksältä.  Juoksun aikaiseen kulutukseen olin varautunut geeleillä.

Vaatteidenvaihto ja muovit päälle.

Kisapaikalle

Lähdin kisapaikalle klo 7:14, jotta välttäisin suuremmat ruuhkat ja vessajonot.  Kisapaikalle oli noin 2,5 kilometrin kävelymatka.  Matka taittui nopeasti viileässä ja aurinkoisessa säässä.   Samalla sain alkuverryttelyt tehtyä. Porukkaa oli jo paljon paikalla, pientä ruuhkaa. Hätäisimmät olivat ruuhkauttaneet vaatteidenvaihtoalueen vessajonot.  Siirryin suosiolla suoraan lähtöalueelle, jossa pääsin suoraan vessaan keventämään taakkaa.  Samalla minimoin mahdollisen haitan, jos olisi käynyt hassusti.   Ajoitus oli täydellinen käynnille, jonka jälkeen tuli pitkä jono siihenkin bajamajaan.

Lähtöalueella

Olin D-blockissa, jossa oli suurin osa reilun kolmentunnin juoksijoita. Siinä sitten odoteltiin reilu puoli tuntia lähtöä, kun samalla pyörätuolikelaajat lähetettiin matkaan ja huippujuoksijat esiteltiin.  40 000 juoksijaa toivotettiin tervetulleiksi monella eri kielellä, myös suomella.   Lähtöalueella paistoi syysaurinko ja lämmikkeenäni oli vanha paita, jonka heitin roskiin.  Ei tarvinnut jäätyä hihattomassa.  Seistessä syke oli 50, aika jäätävä...

Kisapaita

Kisakengät

Lähtöpamauksesta maaliin 

Ensimmäiset pari minuuttia oli kävelyä, jonka jälkeen pääsin juoksemaan.  Aloitin heti reippaalla vauhdilla. Tavoite oli mennä noin kolmen tunnin tahtia.  Heti alkumetreillä huomasin, että syke pysyy matalalla ja juoksu rullaa hyvin.  Olisin voinut lisätä vauhtia, mutta yritin malttaa niin kun olin suunnitellut.  Oli sellainen tunne, että tästä juoksusta tulisi jotain, ja jos onnistuisin 100 prosenttisesti niin menisi alle kolmen tunnin.  Alussa pystyi juoksemaan ihan ok, mutta jonkin verran sai hakea juoksulinjoja ettei tarvinnut jäädä kenenkään hitaan perään.  

Berliinin reitti

Alkumatkassa syke oli pysynyt 165:ssä ja vauhti tavoitteen mukaisena.  Puolenvälin jälkeen päätin nostaa sykettä 170:iin, mutta samalla jalatkin alkoivat muuttua raskaammiksi.  Yritin kuitenkin pitää temmon hyvänä selkiä metsästämällä ja niitä tulikin vastaan tasaisesti!  Kolmenkympin kohdilla kankean maratoonarin jalat alkavat yleensä hidastumaan.  Näin kävi myös minulle, kun jalat kangistuivat ja juoksusta tuli väkinäistä. Mitään hirveää hyytymistä ei kuitenkaan tullut, kun huonoin kilometri oli 41. kilometri 4:30min/km.  Lopussa Brandenburgin portti ja maali antoivat uutta potkua.  Harmikseni huomasin myös raadon kilometri ennen maalia.  Toivottavasti juoksija ei kuollut.

Mitali

Maalissa

Maalissa tunnelma oli korkea, vaikka kankeat jalat yrittivät krampata.  Uusi ennätys 3:02:33 tuli hyvällä viiden ja puolen minuutin parannuksella! Maalista suuntasin tyytyväisenä Erdingerin oluthanoille.  Olutta jaettiin siellä urakalla, tuoppeja sai ottaa kaksin käsin.  Hyvää palautusjuomaa!

Väsynyt ja janoinen

Janoisille olutta

Berliinin maraton oli maraton numero 9.  Pää ja vatsa kestivät hienosti.  Jalkoja pitää parantaa ja kehittää, jotta loppumatkalle ei tulisi hidastumista.  Ihmeen hyvin olen pärjännyt ilman lihaskuntoa ja hierontaa!  Juoksusuoritus oli todella taloudellinen, joten syyskunnon ajoitus osui nappiin.  Nyt vaan kovemmin kohti kolmen tunnin alitusta. Kyllä se sieltä tulee.  Ainakin Berliinin maratonin suoritus antaa uskoa ja lisämotivaatiota.

Väsynyttä porukkaa

Polarin analyysi oli positiivinen. Juoksuindeksi oli korkein, mikä on ollut kisajuoksussa.
https://flow.polar.com/training/analysis/227050321

Reissukuvia

https://goo.gl/photos/J7u9QWSiNm2WDmxZ8

Berliinissä

Ennen maratonia

Olen nyt Berliinissä toista päivää.  Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan.  Matka alkoi Riihimäeltä, josta pääsin junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalle.  Riihimäki-Berliini-raideyhteyttä saadaan vielä odottaa jokunen vuosi.  Lento Berliiniin lähti kahdelta päivällä ja Berliinissä olin klo 15 paikallista aikaa.  Lentokentältä hyppäsin bussiin, joka kuljetti minut suoraan hotellille.  Lipun ostin jo Suomessa BVG:n mobiiliapsilla.  Helppoa ja yksinkertaista.

Olutkulttuuria 

Perjantain tavoitteena oli myös käydä hakemassa kisahärpäkkeet Berlin VitalExposta.  Sinne oli puolen tunnin metro ja -kävelymatka.  Paikka oli jo viime vuodesta tuttu, joten koordinaatit olivat selvät. Berlin Vital on varmaan 50 kertaa isompi tapahtuma, kuin joku HCM:n vastaava tapahtuma.  Puitteetkin olivat mahtavat, kun alueena oli vanha lentokenttä ja lentokenttähalli.  Porukkaa oli todella paljon.  Viime kerralla hain numerolapun lauantai-iltana, jolloin mielestäni oli vähemmän ruuhkaa.  Tänä vuonna Finisher-paita on vihreänharmaa ja siinä on katujen nimiä.  Ilmeisesti maratonin reitti.

Finisher-paita.  Toivottavasti selviän maaliin.

Lauantai eli maratonaatto meni rennosti, kun kaikki pakolliset hommat oli hoidettu.  Aamulla söin pitkän ja hitaan aamupalan, jonka jälkeen lähdin lenkille availemaan jalkoja.  Sää oli todella hieno, aurinko paistoi ja lämmitti.  Berliinissä taitaa aina olla täydellinen maratonkeli.  Juoksin Spree-jokea pitkin Moltkebrückellä ja joen toista puolta takaisin hotellille.  Matkaa kertyi noin kuusi kilometriä. Lenkillä muutamat ihmiset tulivat puhumaan, mikä vähän ärsytti, kun en ole tottunut sellaiseen.  Saksalaiset ovat tosi sosiaalisia tai sitten ne olivat jotain turisteja.

Lenkkiselfie 

Loppupäivän tavoitteeksi otin muutaman postikortin kirjoittamisen.  Sain homman hoidettua ja ne lähtivät sellaisille, jotka eivät ole somessa.  Nyt lauantaina oli myös paljon tapahtumia.  Kävin katsomassa Brandenburgin Torilla lasten minimaratonia ja rullaluistelijoiden lähtöä.  Tunnelma oli kisa-alueella jo tässä vaiheessa huikea! Huomenna on vielä enemmän, huh huh.

Nyt lähtöön on aikaa enää reilut kaksitoista tuntia.  Pastatankkaukset on tehty.  Nyt kevyttä ruokaa ja nestettä reippaasti.  Aamulla on herättävä ennen kuutta, kun juoksu alkaa jo yhdeksältä.  Ilma on aamulla viileä, mutta lämpenee nopeasti.  Toivotaan parasta ja pelätään pahinta oman ennätyksen suhteen.  Työ on jo tehty.  Nyt pitää vain nauttia.

Näillä mennään...

Ensi perjantaina Berliini!

Vajaa viikko enää Berliiniin reissuun.  Tänä vuonna lähden jo perjantaina, kun juoksu on sunnuntaina.  Nyt tulee yksi hotelliyö enemmän kuin viime kerralla, mutta voi sitten samalla ottaa rennommin ja totuttautua aikaeroon.

Berliiniin on luvattu hyvää säätä, auringonpaistetta ja lämpöä parhaimmillaan reilut 20 astetta.  Juoksuhan on jo aikaisin aamulla, joten olosuhteet ovat täydelliset, viileää lähdössä ja maalissa lämmintä.

Lähden tälläkin kertaa reissuun yksin. Sain paikan Berliinin maratonilta hyvän arpaonnen avulla, joten porukassa olisi ollut hankala suunnitella reissua.  Nyt pystyy keskittymään paremmin itse juoksuun, kun ei tarvitse kiirehtiä aikataulujen kanssa.

Viime vuonna juoksu meni huonosti.  Omat sykket olivat liian korkeat.  Puolessa välissä tuli rintakipua ja hölkkäsin toisen puolikkaan kahteen tuntiin.  Se tunne, kun tuhansia ihmisiä juoksee ohi oli hirvittävä.  Sain myös kannustusta, kun huomasivat, että oli ihan rikki.  Lopullinen aika oli 3:34.  Toivottavasti tällä kertaa välttää syysflunssan ja sen jälkitaudit.  Maratonille aikaa vajaat 8 päivää.

Kuvia viime vuodelta 

https://goo.gl/photos/x2tALBxXTLX4x2Pz7