Berliinin maraton 27.9.2015
Aamu
Nukuin maratonia edeltävän yön levottomasti. Murehdin unissani kestääkö vatsa, kun viime puolikkaalla oli ollut ongelmia sen kanssa. Jätin hotellin aamupalan väliin, kun en viitsinyt maksaa viittätoista euroa nopeasta ja kevyestä aamupalasta. Sen sijaan söin hotellihuoneessa puolikkaan kolmioleivän ja kolme banaania. Ne huuhtelin alas urheilujuomalla ja kokiksella. Niistä sain riittävästi potkua. Muutenkin hotellin aikatauluissa olisi hiomista, kun aamupalan piti alkaa vasta klo 7:00, mikä oli vähän turhan myöhään, jos maraton olisi yhdeksältä. Juoksun aikaiseen kulutukseen olin varautunut geeleillä.
 |
| Vaatteidenvaihto ja muovit päälle. |
Kisapaikalle
Lähdin kisapaikalle klo 7:14, jotta välttäisin suuremmat ruuhkat ja vessajonot. Kisapaikalle oli noin 2,5 kilometrin kävelymatka. Matka taittui nopeasti viileässä ja aurinkoisessa säässä. Samalla sain alkuverryttelyt tehtyä. Porukkaa oli jo paljon paikalla, pientä ruuhkaa. Hätäisimmät olivat ruuhkauttaneet vaatteidenvaihtoalueen vessajonot. Siirryin suosiolla suoraan lähtöalueelle, jossa pääsin suoraan vessaan keventämään taakkaa. Samalla minimoin mahdollisen haitan, jos olisi käynyt hassusti. Ajoitus oli täydellinen käynnille, jonka jälkeen tuli pitkä jono siihenkin bajamajaan.
Lähtöalueella
Olin D-blockissa, jossa oli suurin osa reilun kolmentunnin juoksijoita. Siinä sitten odoteltiin reilu puoli tuntia lähtöä, kun samalla pyörätuolikelaajat lähetettiin matkaan ja huippujuoksijat esiteltiin. 40 000 juoksijaa toivotettiin tervetulleiksi monella eri kielellä, myös suomella. Lähtöalueella paistoi syysaurinko ja lämmikkeenäni oli vanha paita, jonka heitin roskiin. Ei tarvinnut jäätyä hihattomassa. Seistessä syke oli 50, aika jäätävä...
 |
| Kisapaita |
 |
| Kisakengät |
Lähtöpamauksesta maaliin
Ensimmäiset pari minuuttia oli kävelyä, jonka jälkeen pääsin juoksemaan. Aloitin heti reippaalla vauhdilla. Tavoite oli mennä noin kolmen tunnin tahtia. Heti alkumetreillä huomasin, että syke pysyy matalalla ja juoksu rullaa hyvin. Olisin voinut lisätä vauhtia, mutta yritin malttaa niin kun olin suunnitellut. Oli sellainen tunne, että tästä juoksusta tulisi jotain, ja jos onnistuisin 100 prosenttisesti niin menisi alle kolmen tunnin. Alussa pystyi juoksemaan ihan ok, mutta jonkin verran sai hakea juoksulinjoja ettei tarvinnut jäädä kenenkään hitaan perään.
 |
| Berliinin reitti |
Alkumatkassa syke oli pysynyt 165:ssä ja vauhti tavoitteen mukaisena. Puolenvälin jälkeen päätin nostaa sykettä 170:iin, mutta samalla jalatkin alkoivat muuttua raskaammiksi. Yritin kuitenkin pitää temmon hyvänä selkiä metsästämällä ja niitä tulikin vastaan tasaisesti! Kolmenkympin kohdilla kankean maratoonarin jalat alkavat yleensä hidastumaan. Näin kävi myös minulle, kun jalat kangistuivat ja juoksusta tuli väkinäistä. Mitään hirveää hyytymistä ei kuitenkaan tullut, kun huonoin kilometri oli 41. kilometri 4:30min/km. Lopussa Brandenburgin portti ja maali antoivat uutta potkua. Harmikseni huomasin myös raadon kilometri ennen maalia. Toivottavasti juoksija ei kuollut.
 |
| Mitali |
Maalissa
Maalissa tunnelma oli korkea, vaikka kankeat jalat yrittivät krampata. Uusi ennätys 3:02:33 tuli hyvällä viiden ja puolen minuutin parannuksella! Maalista suuntasin tyytyväisenä Erdingerin oluthanoille. Olutta jaettiin siellä urakalla, tuoppeja sai ottaa kaksin käsin. Hyvää palautusjuomaa!
 |
| Väsynyt ja janoinen |
 |
| Janoisille olutta |
Berliinin maraton oli maraton numero 9. Pää ja vatsa kestivät hienosti. Jalkoja pitää parantaa ja kehittää, jotta loppumatkalle ei tulisi hidastumista. Ihmeen hyvin olen pärjännyt ilman lihaskuntoa ja hierontaa! Juoksusuoritus oli todella taloudellinen, joten syyskunnon ajoitus osui nappiin. Nyt vaan kovemmin kohti kolmen tunnin alitusta. Kyllä se sieltä tulee. Ainakin Berliinin maratonin suoritus antaa uskoa ja lisämotivaatiota.
 |
| Väsynyttä porukkaa |
Reissukuvia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti