Määrä-maaliskuu

Maaliskuussa on saanut juosta koko kuukauden  ilman nastoja.  Myös valo ja lämmin ilma piristävät.  Pöly ei ole vaikuttanut minuun.  Ilmeisesti hyvä suodatus.  Juoksukilometrejä  tuli reilut 480, mikä on uusi kuukausiennätys.  Edellinen ennätys 402 km syntyi viime marraskuun marrasputkessa.  Nyt pitää takoa, kun rauta on kuumaa.  Tällä hetkellä juoksulenkit ovat todella taloudellisia ja maratonin ennusteet pyörivät kolmessa tunnissa.  Onneksi Tukholman maratoniin on vielä kaksi kuukautta, niin ehtii hioa kisakuntoa.

Maaliskuun kilsat

Pidin nyt ensimmäistä kertaa sokerittoman maaliskuun.  Luovuin suklaasta, karkeista, piparista, makeista jälkiruuista ja jäätelöstä.  Vaikka  en olekaan erityisen pullukka, niin paino putosi noin kaksi kiloa.  Tällä hetkellä ei tee mieli suklaata tai limsaa.  Hedelmäsokerit pidin kuitenkin ruokavaliossa, etten olisi näivettynyt luurangoksi ja pitäähän jostain saada energiaa.

Ei herkkuja maaliskuussa!

Huhtikuussa tulee myös yleensä paljon kilsoja, kun ei ole kilpailuja, joita ennen olisi tarvetta keventää. Varmaan uudet lenkkarit pitää tilata lähiaikoina, jotta jalat pysyvät terveenä. Nyt vaan enemmän sykettä ja vauhteja treeneihin.  Kevättä rinnassa.

Huhtikuussa 2014 Kormu Runin  podiumilla urheilijoiden seurana.

Tonni täyteen

Tänään aamulenkillä tuli tälle vuodelle täyteen tuhat juoksukilometriä.  Kilometrejä on kertynyt juoksumatolta, jäältä, lumelta ja viimeisen puolentoista kuukauden ajalta normaalilta alustalta.   Hiihtämään en päässyt tänäkään vuonna, joten juoksukilometrejä on kertynyt tasaisesti alkuvuoden aikana. Meno päällä joka säällä!

Juoksua joka kelillä

Aikaa juoksuun on mennyt alkuvuoden aikana noin 91 tuntia.  Todellisia hyvinvointitunteja. Keskivauhti on ollut maltillinen 5:25min/km.  Nyt pyrin nostamaan vauhtia huhti- ja toukokuun aikana, jotta pääsen kisavauhteihin.  Lenkillä olen käynyt 73 kertaa eli keskimääräinen juoksulenkki on pituudeltaan 14 kilometriä.

Icebugeja käytin helmikuun puoleen väliin asti, jonka jälkeen siirryin tuttujen Asics DS-Trainereiden kyytiin.   Dessujen parasta ennen päivä lähenee uhkaavasti, kun ahmin kilometrejä.  Viimeistään toukokuussa pitää hommata uudet lenkkarit, joilla menee sitten vuoden ensimmäinen puolimaraton ja maraton.

Vihreät dessut

Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen säästynyt flunssilta ja jalkavaivoilta.  Ehkä määrä lisää vastuskykyä ja jalat tottuu rasitukseen, kun niitä juoksutetaan koko ajan.  Syön myös paljon D3-vitamiinia ja juon kohtuullisesti olutta palauttavana.

zum Wohl - terveydeksi

Aamulenkeistä boostia työpäivään

Aamulenkit ovat parasta keväisin. Erityisesti tähän aikaan vuodesta auringonnousu ja muutaman asteen virkistävä pakkanen tuntuvat hyvältä.  Aamulenkeillä voi moikkailla naapureille ja aikaisin töihin meneville työkavereille.  Välillä aamulla on kankeaa, mutta heräilevä Riihimäki sytyttää nopeasti.

Töihin on mukava tulla aamulenkin jälkeen, työ tuntuu kevyeltä.  Kaikki tuntuu hyvältä, mikään ei harmita.  Lääkitys on kohdillaan.  Töissä voi ottaa rennosti eikä stressistä ole tietoakaan.  Olotila aamulenkin jälkeen verrattavissa seitinouhuisiin päiväkänneihin.  Hyvä flow.

Myöhään töihin

Yleensä ennen aamulenkkiä syön baanaanin ja otan kulauksen vettä.  Lenkin jälkeen aamusuihku tuntuu hyvältä ja aamukahvi maistuu paremmalta.  Lenkeille tulee mittaa arkisin 7-15 kilometriä. Mielellään juoksisin pidempiäkin, mutta työt kutsuvat viimeistään yhdeksältä. Töistä maksetaan ja juoksusta ei. Aamun lenkki on myös hyvä alkuverkka päivän toiselle lenkille.

Lenkeillä voi tarkistaa pohjakartan ajantasaisuuden.  Taustakartta Riihimäen WMS-rajapinnalta.

Sosiaalinen lenkkeily

Parhaimmassa tapauksessa juoksen viikon aikana kymmenen lenkkiä.  Näistä sosiaalisia lenkkejä on kaksi tai kolme.  Olen mukana kahdessa yhteislenkkiryhmässä ja kerran viikossa yksi kovakuntoinen kaveri pyytää minut mukaan lyllertämään. Sosiaaliset lenkit ovat loistava vastapaino pitkille yksinäisille juoksuille.  Erilaiset lenkit kehittävät eri asioita.  Minun on vaikea juosta yksin yli kuuden minuutin kilometrivauhtia, joten porukassa hyödyn myös hitaista rasvalenkeistä.

Vuoden 2015 ensimmäinen valoisa lenkki

Yhteislenkeillä en ole se joka puhuu eniten, vaan se joka kuuntele ja tarkkailee muita.  Tykkään juosta edessä tai takana. Edessä voin kontroilla vauhtia ja takana voin rennosti hissutella omissa ajatuksissa muiden perässä.

Hämeenlinnaan mennään kimppakyydillä, jotta hiilijalanjälki olisi mahdollisimman kevyt.

Muutaman kerran kuukaudessa käyn torstaisin Wanajan Juoksuklubin yhteislenkeillä Hämeenlinnassa.  Lenkit ovat leppoisia ja vauhti on maltillinen 7 min/km.  Matkaa kertyy yleensä reilut 15km.  Porukassa on kaikenkuntoisia, ultramaratoonareista pappahölkkäilijöihin, joten vauhti on sopiva kaikille.  WJK:n lenkit toimivat minulle hyvin palauttavana hölkkänä ja loppukirissä saa aina paikat auki. Torstailenkin lähtöpaikkana on talvisin Hämeenlinnan uimahallin iso P-paikka. Huhtikuun puolen välin jälkeen lenkkien lähtöpaikat ovat oheisen listan mukaiset.

Kesällä WJK:n lenkeillä juostaan maaseudulla

Joka toinen maanantai osallistun Riihimäen New Balance-lenkille.  Lenkki juostaan Riihimäen keskustan alueella noin kymmenen kilometrin mittaisena.  Riihimäellä seura tulee tarpeeseen, kun suurin osa vuoden lenkeistä tulee juostua siellä.  Kaupungin maisemat alkavat puuduttaa, kun niitä takoaa yli 3000 kilometriä vuodessa.  Lähtöpaikalle Riihimäen Sportialle on 300 metrin matka, joten kynnys osallistua lenkille on todella matala.  Tarpeeksi usein, kun käy lenkillä niin saa alennusta Sportian New Balance-lenkkareista.

Riihimäen New Balance-lenkki klo 18 maanantaisin.

Kerran viikossa ja välillä 10 minuutin varoitusajalla lähden työkaverin kanssa lenkille.  Kaksin juostessa unohtaa helposti ajantajun, vauhti pysyy reippaana ja on hetkessä juossut melkein 20 kilometriä.  Samalla vaihtaa viikon kuulumiset, kun pitää vauhdin sellaisena, että pystyy puhumaan.

Minun osalta se on enemmän kuuntelemista, kun lenkkarikaveri on niin kova puhumaan.  Sosiaalista lenkkeilyä siis.

Hämeenlinnan valot, vaihtelua Riksuun.

Naistenpäivän 43,21km

Sunnuntaisin juoksen pitkät lenkit.  Tänään lenkin teemana oli naistenpäivä.  Neljän tunnin ajan ajatuksissa olivat erityisesti kaikki sitkeät ja kestävät naiset :)

Nokka kohti Hyvinkäätä

Eilisen lenkin jäätyä väliin, päätin tänään nylkyttää vähän extraa.  Alunperin lenkin piti suuntautua Hausjärven Takahikiän suuntaan, mutta mieli muuttui ja suuntasin Hyvinkäälle. Sää oli kostea, utuinen ja lämmin.  Tuntui todella happirikkaalta. Hyvinkäällä juoksin fiilispohjaisesti eli en tiennyt missä olin.  Välillä olin ihan hukassa.  Hyvinkää on vähän Riihimäkeä suurempi kaupunki, mutta en bongannut yhtään lenkkeilijää.  Ehkä ne pelkäsivät Riksun kovinta nylkyttäjää.

Hyvinkäällä satoi

Tavoitteena oli päästä Hyvinkään sairaalalle saakka.  Sinne, kun pääsin niin mittari näytti jo melkein 25km.  En siis mennyt ihan suorinta reittiä. Ensimmäisen kerran tankkasin kolmenkympin kohdilla ja sen jälkeen  tuntui vielä hyvältä, että päätin juosta takaisin Riihimäelle.  Olin varmuuden vuoksi varautunut muutamalla kolikolla, jos olisin tarvinnut ostaa junalipun.  Ei siis ollut tarvetta maitojunareissuun ja tiesin, että lenkistä tulisi sitten jo maratonia pidempi.

Riihimäellä säädin lenkin mitaksi 43,21 km, kun kerrankin oli mahdollisuus noihin lukemiin. Lenkillä oli paljon taukoja, joten se oli aika kevyt. Polarin mukaan olen huomenna illalla palautunut. Tätä pidemmät lenkit tähän mennessä ovat olleet kotirataultria.  Lenkkimusiikkina oli Women of Soul. Huomenna juostaan taas!

Ihan ok lenkkispecsit

Eka puolikas

Ensimmäisestä puolikkaastani tulee tänä keväänä täyteen kolme vuotta.  Aloittelin säännöllisen kisoihin tähtäävän hölkkäilyn vuonna 2011.  Kaikki sai alkunsa Facebook-tilasta, jossa kirjoitin " Jos Leijonat voittaa maailmanmestaruuden lupaan juosta puolimaratonin".  Aliarvioin pahasti Leijonat, jotka sitten lopulta voittivat mm-kullan Bratislavassa.  Lupaus piti pitää ja lunastin sen keväällä 2012.

Ennen ensimmäistä juoksukisaani vuonna 2011 tein elämäntapamuutoksen.  Laihdutin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla 17 kiloa ja lisäsin lenkkareiden käyttöä.  En ollut ennen ylipainoinen, mutta en myöskään näyttänyt juoksijalta. Kevennys teki kuitenkin hyvää ja, on varmaan yksi syy siihen miksi olen välttänyt loukkaantumiset.

Lyllerö vuonna 2009

Valitsin kisakseni Helsinki City Runin 5.5.2012.  Juoksu oli jännittävä, aikapaineeton, ruuhkainen ja tunnelmaa riitti.  Muistan juoksusta myös sen, että olin tankannut liikaa juomaa ja koko juoksun oli pieni hätä.  HCR:stä syttyi kuitenkin suurempi juoksukipinä ja liekki palaa edelleenkin.  Toukokuussa olen taas mukana Helsinki City Runilla, neljättä kertaa.  Tavoitteena uusi ennätys!

Juoksu Sports Trackerissa

Wauhtikestävyys

Keskiviikkona teen yleensä viikon vauhtikestävyystreenin.  Treeni koostuu kolmesta vaiheesta: 3 km alkuverkka, 15 km syke yli kynnyksen eli 158+ ja 3 km loppuverkasta.  Matkaa tulee siis puolimaratonin verran ja aikaa kuluu yleensä 1h 40min.  Tätä treeniä olen tehnyt alkuvuoden ajan ja sen pitäisi valmistaa erityisesti maratonia varten.

Tänään viidentoista kilometrin veto tuntui yllättävän helpolta ja sen keskinopeus olikin reipas 4:23 min/km.  Ehkä lämpimällä vesisateella ja ihanalla loskalla oli piristävä vaikutus juoksuun.  Hyvältä siis vaikuttaa Tukholmaa ajatellen.  Ennen vastaavanlaiset vauhtimätkyt ovat puuttuneet ohjelmasta.

Nopeiten jalka nousi, kun jotkin kirkuvat teinitytöt lähtivät juoksemaan perääni.  Vauhti nousi siinä kohdassa 3:28 min/km ja tunsin itseni hetkeksi rocktähdeksi.  Hetken päästä juoksin kuitenkin loskalammikkoon ja palasin maanpinnalle.

Polar kertoi harjoituksen kuormitukseksi 21 tuntia, joten armahdan itseni huomiselta aamulenkiltä.

Fiilispohjainen reitti