Sibelius-maraton / 30. Hämeenlinnan kaupunkimaraton 25.07.2015
Hämeenlinna ei petä koskaan, kaupunkimaraton on aina kuuma, vaikka Suomen kesä olisi kuinka kylmä ja sateinen. Tänä vuonna olin kolmatta kertaa juoksemassa tapahtumassa, toissa vuonna puolimaratonilla ja viime vuonna maratonilla.
Juoksu meni kymppiin saakka ihan ok, jonka jälkeen aloin hyytymään ja porukkaa alkoi lappaamaan ohi. Kamala tunne! Jalat eivät liikkuneet ja tuntuivat väsyneiltä. Hitain kilometri meni ajassa 4:52! Tunsin itseni pieneksi limaiseksi etanaksi! Pientä nestehukkaakin oli kuumuuden takia ja sen huomasi osuudella, jolla ei ollut juomapistettä.
Puolikkaan reitti
Heti juoksun jälkeen ilma viileni. Harmi, kun pikkuhelle oli osunut juuri puolikkaan juoksun aikaan. Minulle sopivat paremmin viileät kelit. Parin kuukauden Tukholman maratoninkin kylmäsuihku tuntui tähän verrattuna mukavalta.
Hämeenlinnan puolimaraton oli kahdeksas puolimaraton, jonka olen juossut. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun en tehnyt ennätystä. Hieno putki meni poikki, mutta tiesin, että se päivä koittaa vielä. Pettymys! Jäin ennätyksestäni noin viisi minuuttia, joten puolikkaan tulos 1:33 ei ole mikään katastrofi, mutta välillä näinkin. Tästä on hyvä parantaa. Viimeksi juoksin tätä huonomman ajan Hämeenlinnan puolimaratonilla kaksi vuotta sitten, 1:38.
Kisan jälkeen otin repusta palautusjuoman, kylmän oluen. Olut on parasta juomaa kisan jälkeen. Kyseessä oli alkoholiton Erdinger-olut, jota tarjoillaan mm. Berlinin maratonin jälkeen.
Voitin arvonnasta yhden hengen matkan Tallinnaan! Oluelle?
Mustikanpoiminta on maratonharjoittelulle loistavaa vastapainoa. Molemmat vaativat kärsivällisyyttä ja väsymyksensietokykyä. Mustikanpoiminnassa selkä ja takareidet saavat hyvää treeniä.
Tiistaina olin kuusi tuntia mustikassa. Olin yksin keskellä metsää ja sain aivot samalla narikkaan. Mustikassa unohtaa kaiken muun samalla tavalla kuin pitkällä juoksulenkillä.
Latautuminen metsässä teki hyvää selkälihaksille, tuntemukset kestivät muutaman päiivän.
En mitannut mustikan jälkeen verenpainetta, mutta jo 20 minuutin oleskelu metsässä väitetään laskevan verenpainetta. Pari seuraavaa juoksulenkkiä kulki tavallista taloudellisemmin.
Metlan tutkimuksissa on selvitetty, että jo viisi minuuttia metsässä riittää kohentamaan mielialaa. Metsän terveysvaikutusten koetaan tulevan kuin itsestään, koska siellä liikkuminen tuntuu monista vaivattomalta. Myös metsän äänet ja tuoksut vaikuttavat hyvinvointiin. Lue lisää.
Poimin mustikkaa yksitoista litraa. Nyt on pakastin täynnä superfoodia, josta voi tehdä mustikkakeittoa tai syödä raejuuston kanssa.
Menkää nyt viikonloppua metsään sillä marjoja riittää! Myös Luonnonvarakeskuksentutkija kehottaa menemään viikonloppuna marjaan. Lue lisää.
Kuvissa koko prosessi, metsästä pakastimeen.
"Kotiin ei ole tulemista ennen kuin ämpäri on täynnä"
Mettäkulman lenkki juostiin 18.7.2015 Mommilanjärven soutelun yhteydessä. Juoksu oli ensimmäistä kertaa mukana soutelutapahtumassa. Soutelu järjestettiin nyt 26. kertaa, joten tapahtuma on aika perinteikäs.
Tapahtumapaikka Hausjärven Mommilanjärvellä
Mommilanjärven soutelu ei ole kilpailu, aika otetaan kuitenkin kaikilta. Samaa periaatetta noudatettiin myös juoksussa, joten tapahtumaan on matala kynnys osallistua. "Mettäkulman lenkki on pituudeltaan noin 10,5 kilometriä eli suunnilleen saman verran kuin soutelijat soutavat järvellä. Juoksijat voivatkin leikkimielisesti haastaa itsensä, onnistuuko juokseminen nopeammin kuin soutaminen - vai onko lopputulos päinvastainen."
Lähtö ja reitti
Juoksun nopein voitti tällä kertaa kaikki veneet. Itse selvitin reitin toisena ja aika oli 42:29. Muutama venekunta taisi olla nopeampi. Reitti oli mielestäni monipuolinen. Mäkiä ja tasaista sopivassa suhteessa, ei kuitenkaan liian helppo. Sää suosi tapahtumaa. Aurinko paistoi koko juoksun ajan ja lämmitti mukavasti. Tämä sopi kivasti maalaishölkkätapahtumaan. Juoksuun osallistujia oli 28, joista 11 selvitti reitin alle tuntiin.
Tyylikäs numerolappu
Oma juoksu ei ollut kovinkaan taloudellinen. Syke oli korkea vauhtiin nähden. Onneksi maltoin alussa ja en lähtenyt voittajan perään. Toisen kilometrin jälkeen maaliin saakka juoksin yksin. Lopulta taakse jäi turvallinen minuutin ero. Loppusuoralla syke oli 190 ja teki pahaa. Maalissa oli kuitenkin rauhallinen ja helpottunut olo. Juomahuolto oli reitin puolessavälissä. Olisin toivonut sellaisen myös maaliin. Nyt piti lipukkeella hakea juoma kahviosta.
Tapahtuma oli todella mukava, vaikka sieltä ei jäänyt käteen muuta kuin hyvää mieltä. Juoksun jälkeen oli hauska seurata soutuja ja köydenvetoa. Jälki-ilmoittautuminen maksoi 15 euroa. Tapahtuman hinnalla sain Vichyn, reissumiehen, saunakäynnin ja pääsin pulpahtamaan Mommilanjärveen. Lounas maksoi 5 euroa ja alueella oli myös alkoholitarjontaa.
Ensi vuonna voisi kokeilla soutua ja sen jälkeen voisi repäistä juoksun. Tai toisinpäin. Varmaan johonkin hupijoukkueeseen voisi päästä. Suosittelen tapahtumaa.
Linnahölkkä juostiin 10.7.2015 Hämeenlinnassa. Viime vuonna juoksin siellä uuden kympin ennätykseni 39:38. Silloin ilma oli helteinen ja aurinkoinen. Tänä vuonna sää oli kostea, pientä tihkusadetta, mikä ei haitannut. Kosteasta säästä huolimatta juoksijoita oli paljon paikalla. Myös paljon tuttuja.
Linnahölkän reitti. Eri lähtöpaikka, kuin viime vuonna. Kuuteen kilsaan asti 39 minuutin vauhdissa.
Ennen kisaa alkuverryttelyssä tunsin, että maha hölskyy. Olikohan nesteet imeytyneet huonosti. Töissä aloitettiin tänään loma ja syötiin pullaa, kakkua ja muita herkkuja. Ehkä ne olivat liikaa ja haittasivat imeytymistä.
Maali
Lähtö onnistui hyvin ja vältin ruuhkan. Harvoin hölkkätapahtumissa on ruuhkaa. Pääsin heti samantasoisten juoksijoiden kanssa juoksemaan. Kolme ensimmäistä kilometriä olivat todella helppoja, koska olivat laskuvoittoisia. Ajat 3:41, 3:44 ja 3:53. Olin siinä vaiheessa edellä 24 sekuntia 39 minuutin tavoitetta. Jälkeenpäin voi sanoa, että aloitus oli liian kova. Yritin tasaisella osuudella pitää vauhdin samana, mutta sykkeet nousivat myös korkealle. Puolen välin kohdilla sydän hakkasi vajaita 190 lukemia. Lopullisesti putosin aikatavoitteen kyydistä kuuden kilometrin jälkeen ja aloin hyytymään.
Kisapaikka oli Elenia-Areenan ja Säästöpankki-Areenan välisellä alueella.
Neste ei imeytynyt tänään joten vatsaa joutui pidättelemään koko juoksun ajan. Se ei ollut hauskaa. Koko ajan kävi mielessä, että koska joutuu menemään puskaan. Reilu pari kilometriä ennen maalia menin hapoille (syke 193) ja ei yhtään helpottanut, kun loppumatka oli nousua. Siinä tippuivat viimeiset toivon rippeet 40 minuutin alituksesta.
Virallinen loppuaika oli 40:21. Yhtä kauan istuin juoksun jälkeen kotona wc:ssä. Kisasta oli tarkoitus saada itseluottamusta parin päästä juostavalle Sibelius-maratonin puolikkaalle, mutta nyt käteen jäi vain hieno paita, joka oli tänä vuonna keltainen. Vitosen väliaika oli 19:14, johon olen tyytyväinen. Maalissa pullakahvit maistuivat hyvälle.
Käytin ensimmäistä kertaa Polar V800 kisavauhtiominaisuutta. Hyvin toimi. Koko ajan sai reaaliaikaisen tiedon, että paljonko on edellä tai jäljessä tavoitetta.
Ensimmäiselle puolelle vuodelle kertyi juoksukilometrejä 2048,792 km, joihin aikaa meni 181 h 17 min 2 s. Laatuaikaa! Kaikenlaista tuli mietittyä lenkkien aikana. Lenkkien keskivauhti oli 5.18 min/km. Lenkkarit laitoin jalkaan 154 kertaa.
Määräkuukausiksi muodostuivat maalis- ja huhtikuu, jolloin kilometrejä tuli melkein puolet puolen vuoden saldosta. Tänä vuonna sää on suosinut juoksua, kun ilmat ovat pysyneet viileinä. Kisakauden avasin huhtikuun lopulla. Maratonilla ja puolimaratonilla juoksin uudet ennätykset, jotka uskon vielä pystyväni rikkomaan tämän vuoden aikana, helposti. Virallisen kympin ennätyksen saavuttaminen jäi vielä loppuvuodelle. Keväällä juoksin myös yhden väsyneen cooperin testin, jossa tulos oli edellisvuoden tapaan 3300 metriä. Porukassa ja levänneenä pystyn parantamaan tulosta.
Parasta alkuvuodessa oli Tukholman maraton ja uusi ennätys 3:08. Huonointa se, että juoksin kisan puolikuntoisena. Terveenä olisin tehnyt paremman ajan, mutta ainakin nyt riittää motivaatiota treenaamiseen.
Tukholman tuliaiset 2015 ja 2013
Juoksumäärän lisäksi olen panostanut laatuun. Eri pituisia lenkkejä erilaisilla vauhdeilla. Myös laadukkaat juoksukengät ovat olleet tärkeät. Kohta pitää taas tilata uudet, vuoden toiset parit. Juoksen aika lailla tuhat kilometriä per pari. Käytän samoja kenkiä koko ajan ja se on sopinut minulle, olen välttänyt loukkantumiset ja muut pienet jalkavaivat.
Asics DS-Trainer 20
Seuraavia kisoja heinäkuussa: Linnahölkkä (10km) ja Sibelius-maratonin puolikas. Molemmissa tavoitteena ennätys.
Osallistuin 23.6.2015 tiistaisena kesäiltana Väläkän lenkille. Se on perinteinen juoksutapahtuma, joka järjestettiin 31. kertaa Mäntsälän Sulkavan kylässä. Paikka tai Väläkäntie oli minulle ennestään tuttu. Olin siellä mittaamassa kesällä 2006. Kyseinen kesä oli eka kosketus omaan alaan. Koko kesä rajattiin tiealueita ja Väläkäntie oli yksi niistä teistä, joita paalutin. Paalu on sellainen punainen merkki, joita näkee usein tien varsilla. Ne osoittavat missä kulkee raja. Lunastettavat tiealueet mitattiin ja niistä maksettiin korvaus. Kesä 2006 jäi hyvin mieleen. Erityisesti Väläkäntien paarmat, joita nyt lenkillä ei onneksi näkynyt.
Juoksun jälkeen vilvoittava sade
Juoksupaikalla oli hyvä tunnelma. Porukkaa oli sopivasti, ehkä reilu 30 juoksijaa ja muita kylän ihmisiä. Paikallaolijat sanoivat, että viime kerralla oli enemmän porukkaa. Lähdössä oli tilaa ja pääsin eturiviin. Heti lähdöstä kärki karkasi, ehkä viisi tai kuusi juoksijaa. Jäin pahaan tuttuun paikkaan, juoksijoiden ja kuntoilijoiden välimaastoon. Juoksin melkein koko matkan yksin tai yksi juoksija pysyi perässäni ja meni vitosen jälkeen ohi. Tasainen hyvä juoksu tältä peesailijalta. Maalissa hän kiitti vetoavusta, josta koki saaneensa hyötyä.
13 toimii aina
Lenkin pituus oli 8,8 kilometriä, josta viisi kilometriä jaksoin hyvin alle 4min/km tahdissa. Sitten aloin hyytymään, ilmeisesti Tukholman maraton tuntuu vielä. Aamulla RMSSD seisten oli todella matala, joka ennusti väsähtämisen. Tuttua tietä pitkin oli mukava juosta ja matkan varrelta muistot palautuivat hikisiin työpäiviin ja kosteisiin korruptiokahvihetkiin.
Väläkän lenkin sijoitus oli seitsemäs, johon olen tyytyväinen. Kaikki miehet ja naiset olivat omassa sarjassaan, ei ikäsarjoja. Viime vuonna oli ainakin pistesijoilla kovempi taso. Oma aika 35:51 (epävirallinen) on keskinkertainen, mutta en oikeastaan parempaa odottanutkaan. Tarkoitus oli vain testata, että miten olen palautunut Tukholman maratonilta ja ilmeisesti olen vielä vähän vaiheessa. Väläkän lenkki oli mukana kisa ja parannettavaa jäi ensi vuodelle. Juoksu maksoi kymmenen euroa ja sillä sai mitalin sekä mehua. Mielestäni hyvä hintalaatusuhde. Tarjolla oli myös monipuolinen puffetti, jossa oli erilaisia piirakoita ja torttuja, jätin väliin. Kahvit sentään join, kun kaveri tarjosi :)
